Malmin lentokentän toiminnan jatkumista ei ole enää realistista toivoa eikä vaatia. Sen kohtalo on jakanut mielipiteitä vihreiden niin kuin muittenkin kesken, mutta valtion vetäytyminen Malmilta on tosiasia, jota vastaan ei kannata taistella. Nyt meistä on viisasta vaikuttaa kaavoitukseen niin, että tulos on paras mahdollinen.
Malmin lentokenttäalueen rakentaminen nyt yleiskaavaluonnoksessa esitetyllä tavalla vahvistaa Malmin ja koko Koillis-Helsingin kaupunkirakennetta. Kasvava väestöpohja tuo paremmat edellytykset niin kaupallisille kuin muillekin palveluille.
Pidämme erittäin tärkeänä, että nyt luonnostellut pikaraitiotiet toteutetaan. Raideliikenneyhteys Jakomäkeen ja siitä itään sitoo sen nykyistä oleellisesti paremmin kaupunkirakenteeseen. Tehokas joukkoliikenne on välttämätön myös siksi, että olemassa oleva katuverkko ei kykene palvelemaan oleellisesti suurempaa asukasmäärää.
Malmin lentokentän ympäristö on viheralueena tärkeä senkin vuoksi, että koillisissa kaupunginosissa ei muuten juuri ole luonnonmukaisia kaupunkimetsiä. Näiden viheralueiden luontoarvot tulee selvittää ennen kuin päätetään rakennettavien alueiden laajuudesta. Kaavaluonnoksessa on Tattarisuon puoleinen metsä esitetty säilytettäväksi, mutta myös lentokentälle tyypilliset avoimet niityt tulisi säilyttää riittävän laajoina. Alueen kiistattomasti arvokkain luontokohde on Longinojan laakso, joka on puskurivyöhykkeineen säilytettävä kyllin leveänä vihersormena.
Kaavoituksen painopisteen on oltava tehokkaassa kerrostalorakentamisessa toisaalta lentokenttärakennusten ympäristössä, toisaalta joukkoliikenneväylien ja nykyisten kerrostaloalueiden tuntumassa. Näin voidaan varmistaa sekä joukkoliikenteen kannattavuus että mahdollisimman laajat viher- ja virkistysalueet. Rakentamisessa ja liikennejärjestelyissä tulee myös ottaa huomioon nykyisten asuinkorttelien omaleimaisuus.
Kaavoituksessa on varmistettava myös yritystoiminnan edellytykset. On tuettava paitsi alueen sisäisiä palveluja, myös muita työpaikkoja. Tattarisuon pienteollisuusaluetta on mahdollista kehittää vahvaksi työssäkäyntialueeksi, jota hyvät joukkoliikenneyhteydet vain parantavat.
Miksi valtion vetäytymisen pitäisi vaikuttaa näin? Suomessa on runsaat 80 lentokenttää, joista alle 30 on Finavian ja joista vain muutamalla on valtion toimintaa (Rajavartiosto, Puolustusvoimat). Kannattaa huomioida, että 67% helsinkiläisistäkin haluaa säilyttää kentän ilmailukäytössä - jatkamme työtä tämän eteen (www.malmiairport.fi), tulkaa Vihreät tutustumaan niin saatte oikeat faktat!
VastaaPoistaNew Yorkissa pääpaikkaansa pitävä World Monument Fund on listannut Malmin lentokentän maailman 100 uhanalaisimman kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kohteen joukkoon ainoana kohteena Suomessa. Viipurin kirjasto on myös ollut listalla, mutta nyt kunnostettu suomalaisvaroin. Aivan mahtava paikka kannattaa käydä tutustumassa. Jos Viipurin kirjasto olisi muutettu asunnoiksi ei siinä olisi kulttuurihistorian säilymisestä voitu puhua. Kulttuurihistoria säilymisen kannalta on oleellista että paikka säilyy alkuperäiskäytössä. Malmille mahtuu kyllä uusia asuntoja ja lentokenttä vaikka toinen kiitotie poistamalla.
VastaaPoista