Malmin aseman ympäristöä kohennettava

Kaupunginhallituksen käsittelyssä oli 14.11. valtuustoaloite Malmin torien vesialtaiden kunnostuksesta. Vastauksessa aloitteeseen todetaan, että ”Rakennusviraston talousarviossa ei ole tällä hetkellä rahoitusta Ylä-Malmin torinalueen kunnostukselle seuraavalle kymmenelle vuodelle.”
Malmin aseman julkinen ympäristö on päästetty rapistumaan. Etenkin Ylä-Malmin tori antaa nykyisessä tilassaan ankean kuvan kaupunginosasta ja vaikuttaa kielteisesti koko alueesta syntyvään mielikuvaan. Koillis-Helsingin Vihreät vaatii Malmin aseman ympäristön kohentamista ja viihtyvyyden parantamista.

Tapanilan alakoulu pidettävä yhteisessä käytössä

Kaupunkisuunnittelulautakuntaan 22.11. on tulossa hyväksyttäväksi poikkeamislupa, joka mahdollistaisi asuinkäytön Tapanilan suljetulle alakoulurakennukselle. Poikkeamisluvan myötä koulurakennus siirtyisi asumiskäyttöön, vaikka alueella on tulevina vuosina voimakasta täydennysrakentamista ja yhteisöllisistä tiloista koko Koillis-Helsingissä on jo valmiiksi huutava pula.
Päätöksenteon kannalta punnittavana on kaksi vaihtoehtoa: halutaanko mahdollistaa kaksi isoa asuntoa koulurakennukseen vai saada koilliseen uutta asukastilaa ja erityisesti lisää lasten ja nuorten harrastustoimintaa. Koillis-Helsingin Vihreät vetoaa kaupunkisuunnittelulautakuntaan jotta se hylkäisi poikkeamislupaesityksen jolloin koulurakennus säilyisi myös tulevaisuudessa alueen ihmisten yhteisessä käytössä.

Turvataan Longinoja

Maunulanpuron öljyvahinko uhkaa Haaganpuron ja sen jatkeen Maululanpuron hiljalleen elpynyttä taimenkantaa. Jäteöljyn joutuminen puron latvavesiin muistuttaa meitä siitä, että Helsingin pienvesistöt ovat kaupungin keskellä haavoittuvia. Maunulanpuroa ja Länsi-Helsinkiä halkovaa Mätäjokeakin arvokkaampi luonnonvaraisen meritaimenen kutuvesistö on koillisten kaupunginosien kautta virtaava Longinoja. Se saa alkunsa Tattarisuon pienteollisuusalueen ja Malmin lentokentän liepeiltä, joten se on jo nyt altis taimenille ja muulle puroluonnolle vaarallisille kemikaaleille. Kun Fallkullan kiilan ja myöhemmin lentokentän alueen rakentaminen alkaa, paikallisten ekokatastrofien vaara kasvaa.
Koillis-Helsingin Vihreät pitää äärimmäisen tärkeänä, että Longinojan luonnontila turvataan ja kemikaalivahinkojen riski estetään, kun sen valuma-alueen rakentamista suunnitellaan ja toteutetaan.

Malmin lentokentän tulevaisuus

Malmin lentokentän toiminnan jatkumista ei ole enää realistista toivoa eikä vaatia. Sen kohtalo on jakanut mielipiteitä vihreiden niin kuin muittenkin kesken, mutta valtion vetäytyminen Malmilta on tosiasia, jota vastaan ei kannata taistella. Nyt meistä on viisasta vaikuttaa kaavoitukseen niin, että tulos on paras mahdollinen.

Malmin lentokenttäalueen rakentaminen nyt yleiskaavaluonnoksessa esitetyllä tavalla vahvistaa Malmin ja koko Koillis-Helsingin kaupunkirakennetta. Kasvava väestöpohja tuo paremmat edellytykset niin kaupallisille kuin muillekin palveluille.

Pidämme erittäin tärkeänä, että nyt luonnostellut pikaraitiotiet toteutetaan. Raideliikenneyhteys Jakomäkeen ja siitä itään sitoo sen nykyistä oleellisesti paremmin kaupunkirakenteeseen. Tehokas joukkoliikenne on välttämätön myös siksi, että olemassa oleva katuverkko ei kykene palvelemaan oleellisesti suurempaa asukasmäärää.

Malmin lentokentän ympäristö on viheralueena tärkeä senkin vuoksi, että koillisissa kaupunginosissa ei muuten juuri ole luonnonmukaisia kaupunkimetsiä. Näiden viheralueiden luontoarvot tulee selvittää ennen kuin päätetään rakennettavien alueiden laajuudesta. Kaavaluonnoksessa on Tattarisuon puoleinen metsä esitetty säilytettäväksi, mutta myös lentokentälle tyypilliset avoimet niityt tulisi säilyttää riittävän laajoina. Alueen kiistattomasti arvokkain luontokohde on Longinojan laakso, joka on puskurivyöhykkeineen säilytettävä kyllin leveänä vihersormena.

Kaavoituksen painopisteen on oltava tehokkaassa kerrostalorakentamisessa toisaalta lentokenttärakennusten ympäristössä, toisaalta joukkoliikenneväylien ja nykyisten kerrostaloalueiden tuntumassa. Näin voidaan varmistaa sekä joukkoliikenteen kannattavuus että mahdollisimman laajat viher- ja virkistysalueet. Rakentamisessa ja liikennejärjestelyissä tulee myös ottaa huomioon nykyisten asuinkorttelien omaleimaisuus.

Kaavoituksessa on varmistettava myös yritystoiminnan edellytykset. On tuettava paitsi alueen sisäisiä palveluja, myös muita työpaikkoja. Tattarisuon pienteollisuusaluetta on mahdollista kehittää vahvaksi työssäkäyntialueeksi, jota hyvät joukkoliikenneyhteydet vain parantavat.

Säilytetään Nurkan koulu, kirjasto ja lapsien turvallinen kasvupolku


Nurkan koulun toimipiste uhataan lakkauttaa 06.05.2014  opetuslautakunnan päätöksellä. Puistolassa toimivan ala-asteen lakkauttaminen ei vaadi kaupunginhallituksen tai -valtuuston käsittelyä.
Kaiken takana on opetusviraston hallinonalan tarve vähentää kustannuksiaan 12 miljoonalla eurolla.

Nurkan koulu ja Puistolanraitin koulu yhdistettiin hallinnollisesti kaupunginvaltuuston päätöksellä vuonna 2011 (§ 154, 14.9.2011).
Nurkan ala-asteesta tuli Puistolanraitin ala-asteen toimipiste. Yhdistymisen tarkoituksena oli antaa koulujen henkilökunnalle joustavammat mahdollisuudet tehdä itsenäisesti alueella tarvittavia säästötoimenpiteitä ja tilaratkaisuja
Opetusvirasto esitti tuolloin, että asia (Nurkan koulun lopettaminen / toimintojen tehostaminen) otettaisiin uudelleen käsittelyyn vuonna 2014. Valtuusto ei kuitenkaan kirjannut merkintää lopulliseen päätökseen.

Opetusvirasto järjesti koululaisten vanhemmille ja asukkaille 6.3.2014 kuulemistilaisuuden. Opetusviraston esittelijät tai linjajohtaja Kyllönen eivät ole pyynnöistä huolimatta toimittaneet tilaisuuden muistiota vanhemmille.
Näiden yllätykseksi esitys on lausuntopyyntövaiheessa  muuttunut ja tiukentunut olennaisesti niin paljon, että vanhemmat työstävät valitusta hallinnollisesti virheellisestä valmistelusta.

Puistolanraitin ala-asteen vanhempainyhdistys tuo voimallisesti esiin sen, että
-opetusviraston säästösuunnitelmat kohdistuvat väärään kouluun ja väärään ikäryhmään
-viraston laskelmat perustuvat väärin laskettuihin oppilasarvioihin
-opetuskäyttöön soveltuvat pinta-alat eivät ole todellisiin, arkkitehdin ja rehtoreiden vahvistamiin neliöihin perustuvia lukemia
-tilastoissa ja tilatarvelaskelmissa tulee ottaa huomioon myös erityisaineluokat (käsityöt, musiikki, taideaineet jne) sekä erityisoppilaiden tehostetut tarpeet (esteettömyys, avustajat) , joita nyt ei ole huomioitu.

Nurkka on monitoimitalo, jonka kivijalka on koulu. Talon iltapäiväkerhotoimintaan osallistuu päivittäin 80–100 eka- ja tokaluokkalaista. Koulutoiminnan lähtö käynnistää todennäköisesti myös Nurkan kirjaston ja varhaiskasvatuksen iltapäiväkerhotoiminnan lakkauttamisen. 

Nurkan kirjasto on Heikinlaakson alueen ainoa ilmainen ja kaikille avoinna oleva kunnallinen asukastila.
Sen merkitys yhteisöllisyyttä vahvistavana toimijana on keskeinen alueen asukkaiden kannalta ikään, tulotasoon tai sukupuoleen katsomatta. Nurkka on kylän keskus.

Kirjaston neuvottelutilassa kokoustavat alueen lukemattomat kolmannen sektorin järjestöt ja yhdistykset. Näiden toimijoiden verkottuminen ja ihmisten ystävystyminen keskenään luo turvallisuudentunnetta: kaikki aikuiset katsovat alueen lasten ja nuorten perään, jolloin vältytään erinäisiltä turhautumisesta johtuvilta ylilyönneiltä.

Opettajat, iltapäiväkerhojen vetäjät sekä kirjaston työntekijät toimivat käytännössä moniammatillisena pedagogisena tukena Nurkan lapsille aina varhaislapsuudesta yläasteen ensimmäiselle luokalle asti. Kirjaston henkilökunta ylläpitää mm. läksy-help-toimintaa osana koululaisten iltapäivätoimintaa.

Koska Puistolassa ei ole nuorisotaloa, kirjasto ja sen aula toimivat jossain määrin myös teini-ikäisten kokoontumispaikkana.
Nurkan urheilukentällä toimivat lisäksi monenlaiset nuoriso- ja lähiöliikuttamistyötä tekevät järjestöt, kuten Puistolan Urheilijat.

Todellisten numeroiden perustella alueen koulutilojen kustannustehokkuus on paras Nurkkatien toimipisteessä.
Nurkkatien vuonna 2012-13 saneerattu kiinteistö on myös alueen ainoa koulurakennus, jossa ei ole sisäilmaongelmaa.

Me Koillis-Helsingin Vihreät olemme tutustuneet saamaamme materiaaliin perusteellisesti ja keskustelleet alueen toimijoiden kanssa vilkkaasti.

Mielestämme opetuslautakunnan tulisi
-perehtyä asukasaktiivien ja koulujen rehtoreiden sekä muiden toimijoiden valmistelemiin selvityksiin huolella ja ajan kanssa
- valmistella uusi esitys, jossa edellämainittujen toimijoiden argumentit ovat tulleet käsitellyiksi sillä avoimuudella ja tarkkuudella, mitä demokraattiselta päätöksentekoprosessilta edellytetään hyvien hallintotapojen lisäksi.

Koillis-Helsingin Vihreät kannattaa vahvasti, että  Nurkan koulun kohtaloa koskeva päätöksentekoprosessi jäädytetään kunnes lisäselvitykset on tehty.

Kannustamme lämpimästi säilyttämään Nurkan koulun sellaisena kuin se nyt on.


Koillis-Helsingin Vihreät r.y

Nina Brunberg, puheenjohtaja
Hannu Tuominen, sihteeri


Lisätietoja:

Puistolan ala-asteen johtokunnan puheenjohtaja
puhelin 050 553 9389
pekka.viukari@vuotekno.fi

Puistolanraitin ala-asteen vanhempainyhdistys
Teija Isomäki
puh 050 3820127
teija.isomaki69@gmail.com